Miten innostaa ja motivoida opiskelijat mukaan yhteistoiminnalliseen oppimiseen?

Opiskelijat voivat vierastaa uusia, toiminnallisia menetelmiä ja onhan se paljon helpompaa vain istua ja kuunnella perinteistä luennointia! Tietysti opiskelijoille voi pyrkiä vakuuttamaan yhteistoi­minnallisen oppimisen etuja sekä positiivisia vaikutuksia oppimiseen. Toinen vaihtoehto on, että pyytää opiskelijoilta mahdollisuutta yhteistoiminnallisen oppimisen käyttöön tyyliin ”Älkää tuomitko tätä menetelmää etukäteen, vaan kokeillaan tätä ja muodostakaa sen jälkeen oma mielipiteenne”.

Yhteistoiminnallisia menetelmiä voi perustella opiskelijoille sillä, että niiden on todettu edistävän  oppimista (muutamia esimerkkejä tutkimustuloksista löytyy tämän vastauksen lopusta). Oppijan oma aktiivinen työskentely ylipäänsä tuottaa syvällisempää ja pysyvämpää oppimista kuin pelkkä passiivinen kuuntelu. Työskentely yhdessä muiden kanssa taas tuottaa mm. monipuolisempia tiedon rakenteita kuin pelkkä yksin työskentely.

Opiskelijoita voi motivoida yhteistoiminnalliseen oppimiseen myös muistuttamalla siitä, että samalla opitaan myös työelämän avaintaitoja. Yliopisto-opetuksen tavoitteena on paitsi antaa korkeatasoinen sivistys omasta tieteenalasta, myös valmistaa opiskelijoita oman alan työtehtäviin. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa harjaantuvat keskeiset työelämän edellyttämät valmiudet: yhteistyökyky, kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, neuvottelutaidot, oman työn suunnittelu ja hallinta, päätöksentekokyky jne.

Ratkaisevaa oppilaiden asennoitumisessa yhteistoiminnalliseen oppimiseen on myös opettajan oma asenne. Jos opettaja on innostunut ja positiivinen, lähtevät opiskelijatkin helpommin mukaan uusien opetusmenetelmien kokeiluun. Tietysti yli-innokasta ja sinisilmäistä intoilua kannattaa välttää… :). Jos taas opettajasta itsestäänkin henkii epäluulo uusien menetelmien toimivuutta kohtaan, on opiskelijoidenkin vaikea luottaa uuden työskentelytavan onnistumiseen.

Positiivisella, mutta realistisella suhtautumisella uusiin menetelmiin pääsee pitkälle. Kannattaa myöntää sekä itselle että opiskelijoille, että uusien menetelmien omaksuminen ja hienosäätäminen itselle ja omalle ryhmälle sopivaksi vie aikaa. Yhteistoiminnallinen oppiminen myös edellyttää opiskelijoilta taitoja, joita kaikilla ei välttämättä lähtötilanteessa ole. Yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmillä näitä taitoja on kuitenkin mahdollista hankkia ja harjoitella. Uusien menetelmien käyttö vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta maksaa varmasti vaivan. Esimerkiksi yhteistoiminnallisten menetelmien kohdalla opettaja voi vähitellen totuttaa opiskelijoitaan uusiin työtapoihin ja edetä lyhyemmistä ja helpommista menetelmistä laajempiin ja vaativampiin.

Innostaminen ja motivointi lähtee myös ilmapiirin luomisesta. Ryhmähengen luominen on osa yhteistoiminnalliseen oppimiseen virittymistä. Jos vain esim. ryhmäkoon puolesta on mahdollista kannattaa panostaa mm. esittäytymiseen, tutustumiseen, pienimuotoisiin ryhmätehtäviin tms. ennen yhteistoiminnallisen oppimisen toteuttamista.

Olemme toteuttaneet kursseja yhteistoiminnallisen oppimisen avulla niin, että ryhmä tai kotiryhmät laativat kurssin alussa yhdessä yhteiset tavoitteet ja säännöt: mitä kohti ryhmässä ollaan yhteisesti pyrkimässä sekä mitä ryhmässä saa ja tulee tehdä. Yhteisellä sopimisella on sitoutumisen kannalta ratkaiseva merkitys, esim. ryhmän jäsenten välistä positiivista riippuvuutta voidaan lisätä yhteisen tavoitteen avulla. Periaatteenamme on ollut, että jokaisen ryhmän jäsenen tulee ”allekirjoittaa” sekä pystyä perustelemaan ryhmässä asetetut tavoitteet ja säännöt. Asetetuissa tavoitteissa on myös se hyvä puoli, että niitä vasten on helpompi suorittaa arviointia eli verrata, mitä on saavutettu, mitä jäänyt saavuttamatta jne. Olemme myös käytännössä huomanneet, että pitkäkestoisissa yhteistoiminnallisen oppimisen prosesseissa työskentely on suunnitellumpaa ja sujuvampaa, kun ryhmäläiset tuntevat ryhmänsä säännöt.

Kursseillamme säännöt ovat olleet seuraavan tyyppisiä:

• Voidaksemme auttaa toisiamme, minun / meidän täytyy…

• Jotta viihtyisin ryhmässäni hyvin, minun / meidän täytyy…

• Jotta pääsisimme asettamiimme tavoitteisiin, minun / meidän täytyy…

• Jotta työskentelymme olisi sujuvaa, minun / meidän täytyy…

• Jotta pääsisimme hyviin oppimistuloksiin ja –kokemuksiin, minun / meidän täytyy…

• Jotta voisin puhua aroistakin asioista ryhmäläisilleni, minun / meidän täytyy…

Pelisääntöjen laatimisesta lisää mm. kirjassa Leppilampi ja Piekkari Nappaa nipusta – aikuisopiskelua yhteistoiminnallisesti.

Tässä vielä vähän tutkimuksellista faktaa yhteistoiminnallisen oppimisen käytön tueksi:

Yhteistoiminnallisen oppimisen vaikutuksia on tutkittu monessa eri tutkimuksessa. Esim. Sharan ja Shackar vertailivat yhteistoiminnallista oppimista ja perinteistä opetusta keskenään. Heidän tutkimuksensa mukaan yhteistoiminnallinen oppiminen paransi opiskelijoiden tiedollisia oppimistuloksia perinteiseen opettamiseen nähden. Mm. historian opetuksessa vaikutuskoko oli 1,45

Slavin on tehnyt 58 tutkimusta yhteistoiminnallisen oppimisen käytöstä. Tutkimuksista 49 osoitti yhteistoiminnallisten menetelmien vaikuttaneen positiivisesti oppimistuloksiin. 8 tapauksessa perinteiset opetusmenetelmät olivat tehokkaampia.

Lisää tutkimustietoa yhteistoiminnallisesta oppimisesta kirjassa Sahlberg & Sharan (2002) Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja.

[Luokkahuoneet] [Opettajainhuone] [Järjestyssäännöt] [Lukujärjestys] [Kevättodistus] [Kirjasto] [Kanslia]